Energianvaihto

Antamisen ja vastaanottamisen laki, energianvaihto, miten yhteys syntyy.

Se syntyy siitä kun kaksi ihmistä haluavat molemmat sekä vastaanottaa että antaa toisilleen jotain ja he tekevät tämän vilpittömästi sydämestään.

Tämä ”jotain” voi olla mitä vaan. Tämä antaminen ei myöskään tapahdu vain aineellisella tasolla, vaan annettava asia voi olla vaikkapa hyväntahtoinen ajatus toisen suuntaan. Se voi olla haavoittuvaiseksi asettuminen toisen edessä. Koska olemme niin äärimmäisen yksilöllisiä, se mistä jokin toinen olento ”saa” jotain on hyvin monimuotoinen. Ainoa ehto tälle kaikelle on vilpittömyys.

Antamisen ja vastaanottamisen pitää tapahtua korkeimman hyvän puolesta, ei henkilökohtaisen hyödyn. Kun nämä ehdot täyttyvät, syntyy eräänlainen energia vorteksi joka antaa kummallekkin osapuolelle voimaa, innostusta ja pääsyn maailmankaikkeuden runsausvirtaan, josta kumpainenkin silloin saa myös loputtoman määrän uusia ideoita ja motivaatiota niiden toteuttamiseen.

Tämä on syy sille miksi jotkut ihmissuhteet tuntuvat vievän energiaa. Ei synny energia vorteksia joka voimauttaa molemmat, koska toinen tai jompi kumpi osapuolista ei täytä vilpittömän antamisen ja vastaanottamisen lakia.

Olen useasti itse pimittänyt sitä mitä annan, koska en ole kokenut saavani, joka usein siis johtuu vaan siitä että ymmärrys tästä laista on ollut vajavainen. Niin se on ollut pitkään minullakin.

Tänään sain kouriintuntuvan kokemuksen siitä mitä se on. Olen ollut paikassa missä olen erään ihmisen seurassa kokenut että ei virtaa, en saa mitään irti ja tulen vain huonolle tuulelle hänen kanssa oltuani. Olen pohtinut että mikä minussa on joka aiheuttaa tämän tilanteen. Tämä johti siihen että otin asian puheeksi. Kerroin kuinka joka päivä kysyn itseltäni ”mitä voin antaa” ”kuinka voin palvella” ja tämän avoimen kysymyksen myötä tunnustelen virikkeitä joita minusta nousee. Joskus haluan laittaa ruokaa toiselle, joskus siivota hänen keittiönsä, joskus kysyä miten hän voi tai tarjota jotain muita ideoita siihen miten meidän yhteinen kokonaisuus toimisi sujuvammin, joskus asiat ovat konkreettisia maailmassa tapahtuvia ja joskus taas hiljaisia näkymättömässä maailmassa tapahtuvia prosesseja tai tapahtumia. Kaikki tyynni, joka päivä pyrin rakentamaan toimeni niin että ne palvelevat kokonaisuutta ja sen osana konkreettisesti myös tätä ihmistä, jos se tuntuu minusta oikealta.

Tämä kysymys nostatti paljon tunteita. Hän koko kysymykseni vaatimuksena ja sanoi vihaisena ettei hänellä ole voimia antaa minulle mitään, että miksi minä olen aina häneltä vaatimassa jotain. Hänen hätääntyminen nosti kysymyksiä ja paljon tunteita pintaan. Tämän konfliktin kautta hän puhkesi kyyneliin kun halasimme ja sai purettua yhden sisällään pitämistään tunteista ulos. Ja ensimmäistä kertaa koko kuukauteen kun olen ollut täällä, hän halasi minua sydän auki.

Sain tämän kautta selitettyä myös hänelle tässä tekstissä kuvaamani asian. Sen annetun asian ei tarvitse olla mikään erityinen palvelus, vaan ainoastaan se mitä kenelläkin on vilpittömästä aikomuksesta annettavana. Tässä hetkessä häneltä minulle se oli, halaus, uskallus olla haavoittuvainen ja itkeä vasten olkapäätäni ja avata minulle sydäntään hieman. Itseasiassa nyt kun vielä kirjoitan tämän ymmärrän paremmin miten suuren lahjan hän minulle antoi. Tämä on se mitä varten elän, yhteys ja sen rakentumisesta oppiminen.

Sain kerrottua hänelle, että antaakseni yhtään enempää energiaa ja aikaani minun on saatava jotain, muuten homma ei toimi, koska energia ei virtaa ja minä väsyn, en inspiroidu, en innostu. Silloin prosessi ei ole maailmankaikkeuden alkulähteen energiavirran kannattelema. Silloin joudun menemään ”omilla voimilla” jotka ovat aika pienet yksin ihmisellä lopulta.

Olen tehnyt päätöksen että en halua enää tehdä mitään asiaa joka ei ole minulle antoisaa. Ymmärrän prosessin että joskus se ottaa aikaa avautuakseen, mutta jos asia ei lähde liikkeelle yrityksistäni huolimatta, en aio tehdä sitä. Tämä on keino pitämään energia liikkeessä ja jotta kaikessa mitä teen on merkitys. Kaikki on tämän kaikkeuden kudelman suuremman tarkoituksen mukaista toimea. Saattaa kuullostaa suurelliselta, mutta tämä on tällä hetkellä ainoa missä tuntuu olevan järkeä, sydäntä ja sielua sopivissa määrin.

Ja uskon että yksi syy sille miksi näin tapahtuu on se että maailmankaikkeuden tahto on että me tulemme yhteen ja muistamme sen että emme ole erillisiä, siksi meidät ikäänkuin ”palkitaan” upeilla tunteilla, runsaudella, inspiraatiolla siitä että teemme sitä mitä ns. meidän kuuluisikin tehdä. Tästä toki voi olla montaa mieltä, että onko tällä kaikkeidella tahtoa, mutta oma näkemykseni ja tuntemukseni on se että tämä aika jota elämme on viitoitettu sillä että siirrymme erillisyydestä takaisin yhteyteen ja sitä myöden ykseyteen.

En aio enää mennä virtaa vastaan. Ja tahdon toimia niin kuten minun on tarkoitettu. Uskon että tämä on yksi tärkeistä oivalluksista johdatukseen astumisen polullani.

Olisi kiva kuulla myös muilta. Mikä on sinun suurin viimeaikainen oivallus?

#energyexchange #flow #guidance

Energy exchange

The law of giving and receiving, energy exchange, how connection is created.

It arises when two people both want to receive and give something to each other and they do this sincerely from the heart.

This "something" can be anything. This giving also does not only take place on a material level, but the thing given can be, for example, a benevolent thought towards another. It can be making yourself vulnerable in front of another. Because we are so extremely individual, what another being "gets" something from is very diverse. The only condition for all this is sincerity.

Giving and receiving must be for the highest good, not for personal gain. When these conditions are met, a kind of energy vortex is created that gives both parties strength, enthusiasm and access to the abundance flow of the universe, from which both of them also get an endless amount of new ideas and motivation to implement them.

This is the reason why some relationships seem to drain energy. An energy vortex is not created that empowers both, because one or the other of the parties does not fulfill the law of sincere giving and receiving.

I have often been cheap in giving, because I have not felt that I have received, which is often due to the fact that the understanding of this law has been insufficient. It's been like that for a long time with me too.

Today I had a gut-wrenching experience of what it is. I've been in a place where I've felt in the company of a person that there's no flow, I can't get anything out and I just get in a bad mood after being with him. I've been thinking about what it is in me that causes this situation. This led to me bringing it up. I told how every day I ask myself "what can I give" "how can I serve" and with this open question I feel the stimuli that arise in me. Sometimes I want to cook for someone else, sometimes I want to clean their kitchen, sometimes I want to ask how they are doing or offer some other ideas for how our collective entity would work more smoothly, sometimes things are concrete things happening in the world and sometimes silent processes or events happening in the invisible world. Alltogether, every day I try to build my actions so that they serve the whole and, as a part of it, concretely also this person, if it feels right to me.

This question raised a lot of emotions. He took my whole question as a demand and angrily said that he doesn't have the strength to give me anything, that why am I always demanding something from him. His panic brought questions and many emotions to the surface. Through this conflict, he burst into tears when we hugged and was able to let out one of the feelings he was holding inside. And for the first time in the whole month that I've been here, he hugged me with his heart open.

Through this, I was also able to explain to him the matter I described in this text. The given thing does not have to be a special favor, but only what someone has to give out of sincere intention. In this moment, it was from him to me, a hug, the courage to be vulnerable and cry against my shoulder and open his heart to me a little. In fact, now that I'm still writing this, I understand better what a great gift he gave me. This os the stuff I live for! Anything that builds connection and helps me to learn about it.

I was able to tell him that in order to give any more energy and time, I have to get something, otherwise it won't work because the energy doesn't flow and I get tired, I'm not inspired, I'm not excited. Then the process is not supported by the energy flow of the Source. Then I have to go with "my own strength", which is quite small for a single person in the end.

I have made a decision that I no longer want to do anything that is not fruitful for me. I understand that the process sometimes takes time to unfold, but if it doesn't take off despite my best efforts, I'm not going to do it. This is a way to keep the energy moving and to make everything I do meaningful. Everything is in accordance with the greater purpose of the fabric of this universe. It might sound big, but this is the only one right now that seems to have reason, heart and soul in appropriate amounts.

And I believe that one of the reasons why this happens is that the will of the universe is seeing us coming together and remembering that we are not separate, therefore we are in a way ”rewarded" with wonderful feelings, abundance, inspiration for doing what is called upon. Of course, there can be many opinions on this, that the universe has a will, but my own view and experience has felt like this time we live in is indicated by the fact that we are moving from separation back to connection and then to unity.

I'm not going to go against the flow anymore. And I want to be as I’m meant. I believe that this is one of the most important insights on my path of surrendering to the guidance.

It would be nice to hear from others as well. What is your biggest recent realization?