Mikä on se Voima

Vaikka puhun Herrasta ja puhun Jumalasta, niin se miten olen joka hetkessä lähimpänä tätä voimaa on tuntemalla tunteeni. Se on Elämän Voima millä tämä iäisyys ilmenee ihmiskehossa. Ja kehossa sijaitsee myös portti taivaan valtakuntaan, siinä antautumisessa missä kaikki osat ovat päässeet valoon, mikään ei enää ole erillinen Jumalasta, vaan kaikki on muistettu kotiin.

Tätä Elämän Voimaa kuvaa myös shakti. Se on se impulssi ja minne energia virtaa. Se on se kohta missä tunnet olevasi elossa ja mikä virtaa vaivattomasti.

Se ei löydy mistään ulkopuolelta, rituaaleista tai sokeasta palvonnasta. Jumalan löytää vain ja ainoastaan kääntymällä sisäänpäin ja tulemalla läsnöolevaksi sille mitä on.

On kuitenkin hämmentävää miten kauniisti monessa uskonnossa tästä asiasta puhutaan, mutta sitten tulkinnat ja monenlaiset väärinkäsitykset saavat meidät harhautumaan siitä mitä todella profeetat meille ovat koittaneet kertoa. Jokainen aivan saman viestin kera.

Minä en koskaan oivaltanut Jumalaa uskonnon tai ulkopuolisten voimien kautta. Työ piti tehdä vain kuunnellen ohjausta joka tuli sisimmästä. Mutta sen verran väkevää on se tieto ja rakkaus mitä meitä kutsuu kotiin, että lopulta paljon paljon vaikeampaa sitä on ollut koettaa vastustaa. Kuin vastavirtaan melominen, raskasta.

Mitä tarkemmin kuuntelen tunteita ja mitä rehellisemmin ilmaisen ne ihmisille lähelläni, sitä suurempi armo mulla kasvaa sydämessä. Sitä paremmin ymmärrän tätä veljeskuntaa, meitä kaikkia. Ja kuinka me täällä toisiamme johdatetaan, kaikki tavallamme, samaa näytelmää elämässä. Sinä peilinä minulle ja minä sinua peilaten, lopulta yksikään ei ole erossa toisesta, ei ole ketään toista.

Pyhitetty olkoon tämä ihmiskokemus, tämä keho, nämä tunteet, tämä vapaus ja varmuus. Kiitos Jumala.